24. Ravintola C, Tampere

Ruoan ja viinin kättely

Kun Christina Suomisen kuultiin avaavan oman ravintolan Tampereelle, kaikille oli selvää, että Tampereelle oli syntymässä uusi viiniystävien Mekka. Ravintolan lievästi erikoinen nimi tuntui vahvistavan, että kyse oli nimenomaan lajin huipputekijän nimikkoravintolasta ja osaamisen näyttämöstä.

Christina Suominen oli jo ehtinyt kerätä vinon pinon arvokkaita awardeja, muun muassa Vuoden hovimestarina 2007, Pro Asiakaspalvelijana 2008… Sommelierena hän tuntee perin juurin juomien valinnan perussäännöt ja laatuviinien ominaisuudet, mutta hakee jatkuvasti myös uusia viinipersoonallisuuksia. Tärkeintä on yhdistää laatu ja viinintekijän intohimo. 

Ilkka Isotalo sopi keittiömestarina Suomisen aisapariksi parhaalla mahdollisella tavalla. Heidän näkemyksensä ”viini ja ruoan liitosta” on hyvin samanlainen, mutta molemmilla on riittävästi tilaa omien näkemystensä toteuttamiseen. Isotalon kohdalla tämä oli erityisen tärkeää: Ravintola Näsinneulassa hän loisti taidoillaan ja näkemyksilläänkin, mutta oma ravintola avasi kokonaan portit oman luovuuden toteuttamiselle.

Hyvän ruoan ystävät luokittelivat Ravintola C:n alusta alkaen huippupaikaksi. Sijainti sadan metrin päässä rautatieasemasta teki ruokaretken uuteen ravintolaan helpoksi myös kauempaa tuleville.

Hienoimman huomionosoituksen C sai vuonna 2011, kun Suomen gastronomien seura valitsi sen Vuoden ravintolaksi. Valinnan perusteiksi nostettiin ”laadukkaita raaka-aineita arvostava linja, sesonkeja noudattava huolellinen ruoan valmistus sekä ruoan ja viinien tarkka yhteensovittaminen”. Valitsijat korostavat aiheellisesti myös viihtyisää tilaa, tasokasta, ja ystävällistä palvelua sekä talon emännän jatkuvaa huolenpitoa vieraistaan.

Ravintolan käytössä olevan à la carte -listan sisältö kuvaa ruokatuotteen linjaa myös pitemmällä aikajänteellä. Makuyhdistelmät ovat mielenkiintoisia, joskus yllättäviä. Esimerkiksi syksyllä 2012 lista tarjoaa alkuruokana käsin poimittuja, paistettuja kampasimpukoita mustajuuren ja veripaltun kera ja jälkiruokana palsternakkavanukasta kriikunan kanssa. Peruslinja on kuitenkin selkeä ja puhdas: pinaattikeittoa ja viiriäisen muna, tillivoilla täytettyä nieriää omenan ja maa-artisokan kera, villisikaa valkosipuliperunoiden saattelemana, suklaata ja karpaloa, rahkaa ja mustikoita.  Ajan tasalla ollaan siinäkin, että villikasvikset ovat tulleet listoille, täällä kuusenkerkkäbaklavan muodossa. 

Maatiaisten ystävän silmät kostuvat ilosta: tarjolla on niin kainuunharmaksen karitsaa kuin Ruoka-Suomen ylpeyden aihetta, kyyttöpaistia. Harvinaisia rotuja, joita elvytämme parhaiten syömällä niitä.

Puhtainta fine diningia edustaa suosittu, jokasyksyinen tryffelimenu, joka maistattaa asiakkailla myös Suomessa kasvanutta herkkua. Mehevintä manselaisuutta – hienossa kuosissa toki – on lokakuussa mustamakkaralounas, jossa alueen maineikkain raaka-aine kohtaa mehevän ankan samassa tuoksuvassa, ruokaisassa cassoulet-padassa.

C:n kuvaan kuuluu myös panostus luomuun.  portaat Luomuun  -ohjelmassa se nostettiin suoraan neljännelle askelmalle, joka edellyttää vähintään kahdeksan luomutuotteen jatkuvaa käyttöä.

Teksti: Christer Lindgren

C
Rautatienkatu 20, 33100 Tampere
Puh. 010 6179 760 
www.ravintola-c.fi